Pepin lomaviikko oli hiiulihei-huoltanytei-leikkiä ja lepoa. Tänään veli Julle liftaa Pepin kotiinmenokyydissä Tampereelle huomista näyttelyä varten. Hän oikeastaan vie tyttöystävänsä Tiukun metsästämään aarretta. Ja on ihan paikallaan, että Julle pääsee hotelliin huilimaan ja olemaan yksityiskoira. Kuvituksena viikon pihaleikeistä on yksi mieluisimmista väläyksistä, kun Äiti leikittää lapsiaan. Lululla on jo valtakunnansovittelijanelkeitä tai taju tiimeistä: Harmaat vs Ruskeat. Eivät ole vanhat verkkarit ennen tätä tuiverrusta tämmöisessä kyydissä  varmaan olleetkaan. On oikea tapa kierrättää leikeissä kaikki sopiva, kun on iso perhe. Pihatarha on onneksi ollut siisti, kun hiekkaa on tarpeeksi ja isot puut pitävät talon ympäristön aika kuivana. Kaivurin työmaille tarhan ulkopuolella jäi semmoiset savilattiat, piti tehdä hiekkapolkuja,että päästään pois pihasta ja tielle. Pikkulikat lähtikin yhtenä päivänä ystäväänsä Piikalikkaa kaipaavaa labukultsu Tyttiä tapaamaan.Peppiä vähän ujostuttaa, mutta antaa vanhuksen tutkia tarkasti tuoksunimmarinsa kahvipöydän alla.  Ja kun kotiinpäin lähdettiin, tutkivat tytöt tarkasti ettei omia tulojälkiä ollut kenenkään polku ylittänyt. Ei ollut, koska keskellä päivää eivät kylätien muut koirat juurikaan ulkoile.

Nenää sai käyttää innokkaasti vielä toisenakin päivänä, kun ihminen oli ihmisoikeusseminaarissa  matkatovereinaan  vihtiläinen Lea Kaliranta ja aputassu Vanttu, Suomen ainoa briardi tässä lajissa. Oli siellä tilaisuudessa myös kaksi muuta avustajakoiraa ja  Sari Loijaksen opas, omanihmisen kaimakoira Uman seuraaja. Mutta vain Vanttu oli niin lähellä ollut, että ominen koirien nenät sen tapaamisen vaatteista löysivät. Vanttua ihastelivat varsinkin kansainvälisten vammaisjärjestöjen edustajat, joiden kotimaissa ei vielä tätä koiran ammattia ole. Kovasti kuvattiin ja Vantun siivellä Riitta Sommers, Uma ja Lea ovat VIPpejä.

Kotona ikkunanläpikuvia nipusta tyttökoiria, jotka nauttivat keväästä, talitinttien pöntönsiivoustalkoista ja isonveikka Jullen komeilusta pihapöydällä.Tätä veikkaa voi kyllä ihailla ja kunnioittaa samallakerralla, niin hienosti hän leikitti siskoja koko viikon.Mutta kyllä veikkakin saa ihailua ja kunnioitusta nauttia mielinmäärin, kuvasta ei kyllä selviä kuka toivottaa kaikkea hyvää kenelle, kun Saila tuli moikkaamaan tyttöjä ja kainalossa onkin poika.