Lulu-neiti kehrää kyllä nyt juoksua, sillä ekaa kertaa hän pureskeli lenkkarin sivua. Pysähtyy kesken juoksulenkin putsaamaan hartaasti pyllyään ja haukkuu pihalla uudenlaisella äänellä, kun koiria kulkee tiellä. Olikin päätettävä ensiviikon ohjelma uusiksi heti ja soitettiin Hölsön koirahoitolaan ja varattiin velipojille hotellimajoitus Lontoonreissun ajaksi. Ihan vaan varmuuden vuoksi. MammaJännä olisi mennyt mielellään Lilin luo lomalle, ja pojat ja tyttö olisivat olleet kolmisin kotona. Mutta nyt menee pojat evakkoon ja äiti tyttären kanssa jää kotiin. Lulun innokasta aktiivisuutta käytettiin hyväksi ja harjoiteltiin ekat kepit joita on vain kuusi.Pihatarha on kumparetta eikä ole viisasta juoksutta vanhaa opettajaa ala-tai ylämäkeen. Tässä kysytään Entäs sitten? ja katsotaan solmuvillasukkaa, jonka saa palkaksi kun tullaan ulos viimeisestä välistä. Vähän vaikeata kuvata ja opettaa,  mutta se päivä tulee jolloin tyttö menee vilistäen ja sen saa vaikka videoida. Digikamerat on tylyn hitaita, kun dokumenttia tarvitaan. Otetaan väliin vähän mangustia, siinä pärjää hidaskin vehje.Sitten rengasta, jota on menty vaan matalana niin että jatkona on ollut tunneli. Tunneli prakasi ja annettiin Titan emännälle, joka osaa ommella ja korjailla ja verhoilla. Lulu pääsi harjoittelemaan meidän oikeata rengasta, johon laitettiin mattotie, kun maa on niin märkää. Valmiina tulossa, ota se kuva!Ihme että saatiin hypyn  alku noin hyvin kuvaan , arvatenkin digidägi oli hitaampi kuin oppilas ja se seuraava kuva on tässä: Ikävä tulee aikoja mustavalkokameran ja hevosten kanssa. Onhan ne isompia eläimiä, mutta hypystä sai kolme kuvaa, nousu, lento ja lasku. Kun oikein kyttää, saan keskivaiheen tästäkin hypystä, että muistetaan miten metkaa alku on, ei ollenkaan hankalaa oppilaalle, mutta kameralle.Kas, houkutinkin näkyy, solmuun laitettu raitasukka lensi läpi renkaasta ennen oppilasta, samalla vieheellä tehdään pujottelualkeet. Saatiin väsytettyä västäräkkiämme omissa puuhissa, voi olla että tulevina päivinä hajamielisyys on hallitseva piirre ja Tytöstä kehkeytyy Narttu. Sitä suurta muutosta ootellessa keksimme, että ruusuasuojelevan ämpärin päällä voi pitää etutassuja ja takatassuilla kävellä sen ympäri. Suuri suomalainen tanssikoira sheltti Sonic suoritti tätä temppua Cruftsin kansainvälisissä kilpailuissa koiratanssin SM-taitajansa Sini Erikssonin koreografian yhtenä miniosana. Eikä heillä ollut tylsää sinistä ämpäriä mukana vaan koko ohjelma oli tähtiainesta - hopeista taikaa alusta loppuun. Siellä olivat kansainvälisesti toiseksi paras ja täällä jälleen Suomen mestarit. Meidän kaikkien kaverit Onni ja Tiuku ovat Inkansa kanssa tanssahdelleet samoilla matoilla Lempäälässä, semmoisia koukeroita mekin joskus ...Voittoon tarvitaan yksi, kilpailusta tekee kilpailun montamonta osallistujaa, jotka kaikki voivat ihailla ja ottaa oppia voittajistaan.