Maailmannäyttelyssä käytiin, hotelli tiesi ketä odottaa kun ala-aulassa jo lehmiteltiin. Tiuku, Lulu ja Jännä ottivat edustustehtävän vakavasti ja vain yksi haitta matkassa oli. Rollella oli huone samassa hotellissa, mutta Lulun juoksun jälkimainingit huumasivat vielä Papan mieltä eikä voitu käyttää kaikkia neljää valtaistuinta. Ihmiselle retki oli myös työkeikka, joten  jutut tehdään ensin ja sitten blogitellaan. Tässä retken kaunein kuva, siinä  tepastelee jöötti parhaimmillaan perjantain rotuesittelyssä isossa kehässä Ruotsinlipulla.Lisää kokemuksia 2-9.7.08 retkestä tulee kun ehtii. Kiitos taitavasta matkaseurasta Euroopan paras chauffeur Inka ja kaikkien koirien henkilökohtainen fysioterapeutti Tuomas. Iltaisessa  rentoutuskäsittelyssä Jännä, väsymätön puuhalelumenomatkan hotellissa Seaport Turku, mainioin paikka yöpyä ennen aamulaivaa. Ja ihan uskomaton sattuma, että iltalenkillä saatiin aikaan tunnekuohu vailla  vertaa. Taksin ovi aukesi ja kuljettaja lehahti koirien luo. Anjuviidan nimellä ensimmäisten joukossa rotua kasvattanut Anneli Viitala muisteli omiansa ja toivotti onnea matkaan. Koiramatka ei saa olla vain siirtyminen kiireellä ja halvimmalla paikasta toiseen. Pitää olla aikaa ja rauhaa ja tilaa kokemuksille. Ihmisrakkaat jöötit hoitavat aina rotupeeärrän ammattilaisesti. 

Jos vielä lisättäis näihin esiuutisiin Inkan ottama kuva handleristä joka meinaa törmätä toiseen tuomareista, kuumalla ilmalla kun tulee kaksoiskuvia niin ei oikein tiedä kumpi on kumpi. Kun kerroin tämän myöhemmin tuomarille, hän sanoi But I AM double!  Whitmarsh antoi sekä Jännälle että Rollelle Very Goodit ja tytär Lulu sai Excellentin- silloinhan on jalostettu, eikö vaan. Meidän joukkueella ei ollut jatkuvasti kamerankäyttöön aikaa, mutta ehkä kummipoika Tuomas piankin napsii hyviä kuvia, vempaimet  on nykyään niin lapsellisen näppäriä. Inkan linssiin osui Lulu tönötyksessä. Onneksi ei tyttömme vastannut vuoroaan odotelleiden Åswallens- sisarusten jatkuvaan pälpätykseen. Sormimerkkiinkuuluikin poikkeuksellisesti äänitehoste SSHssHHH. Luonnetestiä samalla ja tulos junnunarttu 2. Sympaattinen vanha herra Kurth Nilsson oli kumpanakin päivänä kärjessä Dunmålas Elinansa kanssa. Kuten Englannissa ja USA:ssa, täälläkin kehässä esiintyi vuosiltaan varttunutta ja taatusti rodun kannalta arvokasta väkeä. Turvallista ja ylellistä kulkea kokemuksen karaisemassa ja koiran todellisen arvon tuntevassa joukossa kuin kala vedessä - ei kuivalla maalla.

Sama fiilis toistui seuraavana päivänä, oikeassa Maailman Koirien Kauneuskilpailussa. Rolle ja Tiuku saivat leikkiä staroja, kun heille oli lennätetty handleri Ivy, Maijan omistaja Kaliforniasta. Tässä Tulikäpälän Millan ottama kuva, tuomari Paula Heikkinen-Lehkonen ropeloimassa iisinä jättihallissa viihtyvää Bonzon ja Vonnen poikaa.Excellenttii kuten kuten Jännä Germundsonin narttukehässä, josta ei kuvaa kenelläkään. Mutta Millan zoomi oli sentään löytänyt i Lulun pöytäkäsittelyn, johon voisi liittää sarjakuvakuplana tuomarin ohjeen: Tuo tämä tyttö 6 kk:n kuluttua niin se voittaa kaikki. Me vielä tämä tyttö tälle tuomarille viedäänkin, jos sattuu olemaan lähellä tuomimassa.Nostan juuri tyttöä  pöydältä lattialle kasvamaan , meillä on kivaa ja tuomari vielä rodun alussa hyvässä vireessä ja huumorilla juonessa. Tästä kuvasta vielä  korjataan  askelta eteenpäin ja kyllä  sitten tönötettiin  mallikkaasti . Kameroille ei tule kehän reunan tuoleilla parasta mahdollista kulmaa, mutta dokumentti on kiva muistona tapahtumasta. Oltiin niin lähellä että kuultiin kaikki erinomaisuudet ja sitähän  paperille tuli, bra modell, stark , feminin, mkt välskuret huvud,utm hals, bröstkorg behöver bli fastare ,, lovande men behöver mer tid.. Pitää uskoa, sillä Germundson on itse  kasvattanut rotua. Lulu on nyt 9kk 2 viikkoa, rodun tunteva ja kymmeniä yksilöitä elämänsä aikana käsitellyt on paras arvioimaan. Ei monessakaan rodussa  ole hyvä olla aikuisen mitoissa junioriluokan alussa. Naapurikehän tuomari sanoi pentunäyttelyssä vappuna "kunhan ei kasva liikaa", sitähän ei enää tarvitse pelätä, kun kaikki sujuu hitaasti mutta varmasti. Tänään olivat vanhemmat excellenttii ja tytär erittäin hyvä.

Jännä on kohta veteraani ja Rolle vuoden päästä, mutta Lululla on mahdollisuudet kiertää vielä muutama maailmannäyttely , kunhan saataisiin edes murto-osa näistä kilpakavereista mukaan. Mikään yksin-kehässä-titteli ei houkuta. Tapahtumassa pitää olla sosiaalista ulottuvuutta ja rodun piirissä iloisena puuhaavia tuttuja ihmisiä on aina hyvä tavata.  Oxberget-Britta muisteli, kuinka vein kummilapsia Tukholmaan ekalle ulkomaanmatkalle ja Britta toi heille yllärinä Claran ja Stinan junalla keskustaan. Koiramuistoissa on paljon mukavia ihmisiä, koirat on kansainvälinen ajokortti ihmissuhteissa.