Lasten pitää retkeillä suloisessa Suomessamme ja teimme Onnin emännän Anun kanssa toivioretken Törnävän puiston sankarihevospatsaalle yhdessä Lulun, Jullen ja ilmajokisten ystävien Sirpan ja Sannan kanssa. Ilmajoella asui pitkän elämän Putti, yksi tämän ekan 1991  pentueeni nartuista. Putti oli äitinsä Lillin tavoin kellanharmaa ja Oikea Äitihahmo,  synnytti kaksi 9-lapsista katrasta . Udeliuksen perheen kanssa ollaan ystävät yhä, vaikka Putti ja suurin osa jälkeläisistäänkin on jo taivaspaimenessa.

Sankarihevospatsaalla kuvan otti Sirpa ja silloin oltiin jo paluumatkalla näyttelystä, jossa Lulu ja Julle olivat esiintyneet Erinomaisesti.Sankaripatsaan talkoo hallitsi elämästäni kolme vuotta 1994-97, ei silloin oikein ehditty koiranäyttelyihinkään. Nyt voitiin helposti lähteä moikkaamaan omaa pronssihevosta ja näyttää se näillekin veitikoille ja ohessa näytellä Marja Talvitielle juniorityttöä ja avoherraa..

Näyttelyyn oli ilmoittautunut 25 jööttiä ja kehämme oli kello 9 ekana aamulla. Mentiin hotelliin yöksi, jotta saatiin levätä kunnolla. Suuri puistoalue oli Sokos Lakeuden takapihalla ja hotellissa hurjasti kivoja koiria. Mentiin Areenalle ajallaan ja treenattin lattiaa, käytiin pöydälläkin ja sitten tavattiin  tuttu Cimillan Niklas Nikkari, Mauno joka on pikkuserkku isoisien kautta. Ihan Batmanin oloinen komea poika ja kiltti! Se meitä miellyttää, että myös sukulaiset on kilttejä. Julle ja Manu nuuhkelevat toisiaan ja Lulua kiinnostaa jo ihan joku muu. Pentuja oli esiintymässä kuusi, Region´s pentutreffit ne siellä ne varmaan vetivät Lulun kiinnostuksen kehän suuntaan. Marja Talvitiellä oli harjoitusarvostelija ja aika tiukka oli linja tänään. Avoimessa  luokassa oli Jullen kilpakumppaneina kolme muuta urosta, junnuja ja nuoria oli kumpiakin kaksi. Vain Regions´s nuori ja avo- Julle saivat Erin arvostelukseen. Kyllähän se meidän pikkupoika niin nuorelta näyttää, ettei ihme, jos arvostelu loppuu: Saisi kokonaisuudessaan olla hieman enemmmän mies. (arvostelut Sivut-osiossa)Ei meillä mitään kiirettä ole, mutta pian on vaihdettava mamma Jännä Jullen  matkaseuraksi, sillä Lulu napsi sertin numero 8 tänään. Olisi se ollut hienompaa, jos yli 11-vuotias Saxin Bettina sen olisi saanut. Nartuista vain kolme sai Erin ja Lulun ohi haukahteli jälleen vain monitoimitäti Geeba Gerbera. Lulukin muuttui tänään Tädiksi, vaikka tuomarin paperissa luki Tyttö.  Lulu haukahti ekaa kertaa odottaessaan vuoroaan, sitä ei tee muut kuin Tädit ja Sedät.  Lulu saa luvan unohtaa koko jutun, oikea showkoira ei motkota, vaikka odottamista tuli ja hallissa oli haukkukilpailut.. Oli kiva tavata Udeliuksen perheen koiraväkeä taas, Sirpa ja Sanna muistavat liiankin hyvin vanhaksi eläneen Putti-jöötin, jonka kuvan koristeeksi lähetimme kotiin pienen suloisen exc rusetin. Kuudesluokkalainen Sanna puuhaa tätä nykyä jackrusseleiden kanssa.Kyllä Putin sukulaislapset varmaan hänen jööttilapsuutensa vaistosivat. Putin Tytär Sindi oli Jullen tavoin punainen ilopilleri.   Oli onnenpäivä että kehämme oli heti aamusta, sopivasti tungoksen yltyessä oltiin jo valmiit kotimatkaan ja juttelulounaalle Amarilloon. Jullen mielestä mukavaa saada enemmän rusetteja kuin sisko, tällä kertaa. Ja poika pääsee taas matkailemaan, kun sitä tarvittavaa avoserttiä pyydystetään...Keli oli hyvä ja Anu taitava kuljettaja, vaikka noin pitkällä matkalla aina liikenteessä on outoja tilanteita, joku vetää yhtäkkiä ilman vilkkua tienpenkalle parkkiin, traktori köröttelee kilometritolkulla ja kerää jonoa taakseen.  Jalasjärven  vuohenjuusto -ostoksia lukuunottamatta ajeltiin sujuvasti eteläänpäin. Tampereen kohdalla soitettiin Inkalle ja kyseltiin karhunpoika-sairastaa-Tumpin voinnit. Maikulle kummityttö oli ilmoittanut tuloksensa tekstarilla heti, semmoinen on hyväkäytöksisen tapa. 

Naapurintytöt oli hoitaneet kotikoirat hyvin ja Jännä mantrasi tuliaisammunsa kanssa tyytyväisenä. Ihan hyvä uutinen pikkuäidille, lapset oli  urosten ja narttujen toiseksi parhaat asiantuntijatuomarilla, kun paikalla on kaksi tusinaa jööttiä. Nyt muori suunnittelee pienen vetraaniturneen ja jätetään Lulu kotiin,  junnuna on enää edessä joulukuun voittaja-näyttely. Sunnuntaiksi ehdotetaan myrskyä Suomeen, onneksi klapikuorma ei tullut tälle viikonlopulle.Näin nätti mutta kylmä lauantaipäivä oli, kuraisen parkkipaikan yli reissukoirat kannetaan, ettei tarvitse likaisella petillä nukkua Pohojanmaalta Etelään. Kyllä Pieniä Koiria on helpompi passata. Ja tällä kerralla passattiin kuten aina, ovelta ovelle hyvällä kyydillä, hyvä majapaikka ja ulkoilut, kivoja ihmisiä, vanhoja ja uusia ystäviä. Ja nähtävyyksiä sitten vielä, melkein oma hevonen!