Neliviikkoispäivän kunniaksi etäsukulainen Kaliforniassa kuvattiin perheineen vappuna. Kun ulkona satelee jopa rakeita, on niin virkistävää ja lämmittävää nähdä Jännän ensimmäinen lapsenlapsi vihreässä ruohikossa lyllertämässä isin ja äidin ja tädin ja isonsiskon turvallisessa seurassa. Samanlaista perhe-elämää on Maijan suomensuvun koirillakin aina ollut, mutta ilmasto hieman toinen.

Perhe ulkoilee, vain pienin  on piknikillä. Ihan samoin Lilli imetti Cowboyn poikia, jonka  isänvelvollisuudet oli helppo hoitaa, kun vaari Viking kuului silloin myös perheeseen. Ekan pentueen Piika asui myös silloin vielä kotona. Maijan babysittereihin kuuluu kaksi täti-sisko-hahmoa, Sky ja Eowyn.

......... 

 

Frodo tutkii isänsä Blazen erilaisuuden äiti Maijaan nähden. Tulee mieleen ne kuvat, joissa Vikingin katse oli ihan sama lastenlasten uteliaisuuden yllättäessä vaarin. Pitääkin etsiä niitä kuvia, sillä ne kun ovat ajalta ennen digikameroita, paperikuvia, jotka on skannattu alkukantaisilla metodeilla.

Koirakuvien historiaa 1992 tässä, kun Lillin ja Cowboyn pennut ujostuttavat Vaaria. Batman valitsee äidin, mutta töpöt tahtovat tutkia vaaria.

       

Batman on vuorollaan ihailtavana tyynyllään. Isosisko Piika, Isi Cowboy ja Vaari Viking ovat samaa mieltä, komea mies kasvamassa. Sitä ei silloin vielä voitu mitenkään aavistaa, että Batmanin poika Nuuskamuikkunen tulevaisuudessa ansaitsee ihailua huippu-urheilijana.

Myös Maijan poika Frodo saa kuvia suomensuvustaan, kun ne nyt löytyivät arkistojen kätköistä. Esi-isä Vikingin ja Isä Blazen nenäviirut eivät ainakaan ole periytyneet pallerolle.

Toivomme tietysti että kantamami Lillin pitkäniän geenit ja suloisuus olisivat mukana tässä pojassa, samoin Cowboyn ja Bonzon herrasmiesluonteet. Juuri eilen saimme tietää, että pohjanmaalla on syntynyt lapsukaisia, joilla samat esivanhemmat ovat yhtä kaukana tai lähellä. Bonzon tyttären Ruskan tytär Siru on lisännyt Adavalls-jööttikantaa viidellä. Äitienpäivänä on syytä istuttaa suuri ruusu Lillin kummulle. Elokuussa 1989 hän aloitti maailmanvalloituksen, tällälailla luppakorvaisena Paksalossa Niskalan pihalla.

Samaan aikaan tallinkäytävällä kulkivat kissojen kanssa sulassa sovussa itsepäiset siilit.

Kyllä siitä on paljon aikaa, monta sukupolvea koiria ja niiden tuhannet ilot ja muutamat syvät surut. Maailma on muuttunut yhä kiireisemmäksi ja julmemmaksi. Niskalan tutut tallisiilit ovat muisto vain, sillä kylällä ei enää yhtään siiliä ole näkynyt moneen vuoteen. Täällä lapsuuskodin kylällä varmin kevään tulon merkki oli kuulla siilin putputus rapun pielessä, kun ne puhuttelivat kissoja. Ihmisten elämäntapa tekee maan esihistoriallisista asukkaista uhanalaisia. Murheellista.