Olen niin monet keväät odottanut malttamattomana ruohoa hevosten kanssa, että aina tulee vesi kielelle kun vihertää.

Tämän kuvan kesältä 2000 lähetin tänään Pocolle, joka syntyi käsiini vappuna 5 vuotta sitten Paksalossa. Kuvassa ovat hänen sukulaisensa ja suojelusenkelinsä taivaantarhoista, Äiti Chinchilla, Täti Cinderella,Isoäiti Minkki, Isoeno Cappuccino ja Isoisoäiti Misty. Sama kuva menee Helin ja Heljän  jäähyväistunnelmiin, kun Repe valmistautuu lähtöön.

Misty lähti ensimmäisenä tästä laumasta 32-vuotiaana  ja oikeastaan Jännä on muisto Mistystä. Sain tietää Mistyn lähtöpäivänä ruotsalaisilta koiratutuilta, että he olivat varanneet meille sopivan hännällisen narttupennun. Neljän viikon kuluttua tyttö matkusti Viking Isabellalla Tukholmasta Turkuun. Se oli matka! Tuttu Johanna oli hevostöissä Tukholman lähellä ja tulossa jouluksi kotiin. Varasin hänelle hytin ja sovittiin  että kasvattaja vie  kuljetuskopin pentuineen laivan infoon, sieltä kuulutetaan Johannaa, kun hän on autoillut laivaan.

Soitin laivalle vähän lähdön jälkeen. Kyllä on pinkki kissankuljetuskoppi infossa, mutta näyttää siltä että Johanna ei ole tässä laivassa.Soitto Johannalle, joka on  itkukurkussa terminaalisssa, hän lähti pimeässä seuraamaan rekkaa ja eksyi satamaan ajaessa. Ei hätää, kaikki hyvin, onneksi hän saa vielä autoineen paikan seuraavaan laivaan.

Kissankopissa oli kaksi pentua, ranskanbuldoggi oli tilattu Turkuun ja sai liftata Jännän kyydissä. Mukana oli vielä iso kassi, siellä komea pokaali, Fennican-koiran voittama kasvattajapalkinto liftasi Ingalle. Laivan henkilökunta toimi niinkuin hyvän koiran mieli, pennut pääsivät koiraihmisen huostaan päiväksi ja illalla tuli Turkuun todella pirteä pikkujöötti ja vähän pidättyväisempi ranskis. Kassörska Jaana oli ottanut pennut toimistoonsa ja Jännä teki semmoisen vaikutuksen, että Jaanan äidillä on nyt Turussa Peukku Jännän ekoista pennuista. Peukun ihmiset ovat Jännän ihmisperhettä, kävivät katsomassa kakkospentuja kesällä ja olivat mukana, kun Jännä poikineen oli Turun näyttelyssä. ..

Näin aloitettiin vappuaamu muisteloin , historiallinen päivähän tämä on. Nousin ekan kerran Mistyn selkään ihan tässä kylätiellä vapunpäivänä 1970 - hevonen oli juuri täyttänyt 2 vuotta ja tallin pihan lähellä oli auto ovet avoimena. Auton radiosta kuului  marssimusiikkia ja tamma lähti reippaasti kulkemaan ääntä kohti. Ei satulaa, ei suitsia, mutta viisas hevonen ja aika hupsu ihminen.

 Tämäkin vappuaamu on aurinkoinen ja Olle lähtee naapurissa käymään yksityisvisiitillä. Melli kävi eilen illalla joen toisella puolella naapurikylässä, kyllä tuli hellittyä ja paijattua kuuden lapsen käsittelyssä.