Tänään talitintin pojat tulivat ulos pöntöstä tukka porröllään. Ja tänään iltapäivällä emäntäkin virkosi kahden päivän montusta, ahkerat hoitajat iloisina siitä että kaksijalkainenkin taas pysyy pystyssä ja liikkuu. Lapsuusaikainen kesänaapuri vei pojat lenkille ja he olivat innoissaan. Jännä huili autuaana kuuman päivän rasítusta pois, on taas piilottanut jotain aarrettaan niin että nenänpäällys on ihan vaaleanpunainen.

Ja kun kerran jalat pitävät ja tee pysyy sisällä niin heinätöihin sitten vaan. Sannin kyydissä tuli viisi oikeata vanhanajan heinäseivästä, ja neljään riitti sunnuntai-iltana leikatusta sadosta uutta tuoksuvaa evästä.Näitä kaunistuksia sanotaan meilläpäin laposiksi, olen siis lapottanut heinää seipäälle. Iron perheen äiti ja Janika opiskelivat laittamaan omat ensimmäiset kämpsynsä - hangolliset -ekan seipään alkuun. Perinnetaitopäivä siis ja ilouutinen vielä sekin ,että pääskyset kaartelivat majapaikkoja katsastamassa, kävivät jopa sisällä katinjakutun, Nadjan ja Sannin kämpässä. Koetin selittää,että sinne ei ole aina ovi auki, joten räystäänaluset olisi parempi osoite. Mutta jos inttävät, teen puolioven. Ei siis riitä västäräkki ja sinitiainen ja talitintti ja tikka ja satakieli ihan lähinaapureina. Kyllä pääskynen on pääskynen.