lisää kuvia- tänään en käytä salamaa kun ollaan hereillä, sillä simmut on vasta otettu käyttöön enkä tahdo häikäistä. Mutta pikaisesti pari otosta. On varmaan pakko ostaa kaikille sittarista oma fleece,  koska sen mukana tulee tuo hullunhauska sylinalle, jonka halaukseen voi mönkiä ja sit olla kuin turvamiehen suojelemana. Pikkulikat  taitaa leikkiä uimarantaa kun massut on niin aurinkoa kohti ja ihan sievät  tassunpohjat uutuuttaan kiiltelee.Eiköhän niitä kohta ryhdytä karaisemaan , sillä jo tänään on kaikilla ollut pää pystyssä ja mönkimisen sijasta on otettu reippaita askeleita pentulan reunasta toiseen, ei ollenkaan ryömimällä seinänviertä. Joskus jokaisella vähän kerrallaan vatsapömppökin irtoaa jo alusesta. Kaikesta kiitos silmille, vaikka tuskin niillä vielä paljon näkee, kuitenkin voi kuvitella että maailma saa ulottuvuuksia. Ei enää pyritäkään  pelkällä haju- ja tuntoaistilla mamman luokse vaan tutkitaan jo koko aluetta, jossa toistaiseksi asutaan. Ensi viikolla paistijauhelihan ja matolääkkeen ja kynnenleikkuun kunniaksi asuma-aluetta laajennetaan. Tulee tallusteltavaksi vähän erilaisia pintojakin, sillä tulevaisuuden maailma ei ole pehmeätä nukkamattoa. Ja silloin on jo korvatkin käytössä. Nyt vielä on elämisen pohja kuin pehmeätä hiekkarantaa, lämmintä ja puhdasta. Lapsuusmuistoja kaiken tulevan pohjalle turvaa tuomaan ja itsetuntoa tukemaan. Neiti Tilitalitittan on saanut leukansa alle mammalta makeata kuviota ja rohkean kaula-aukon. Hopsulaheisula on tyylikäs punainen tyttö vain pienellä valkealla rintanapilla.