Lapset kasvaa hurjaa vauhtia ja tytöt vaihtaa jo väriäkin kuin yläasteella, yhtäkkiä on hurjat meikit  naamassa,ettei melkein tunne kuka on kuka. Jipi on harmaa charmööri, huoleton ainoa poika, jolla on vakava ilme ja huvittava töpö tyttöihin verrattuna. Mattilan Inkan pentukuvia ekaksi ja sitten omia otoksia. Tasapaino on kaikilla mainio, mutta kaikki ei ihan heti halua juuri sitä esitellä, kun pääsee tuolílle rekeen. Sormimerkit on opittu, ei millään namilla saa huomiota samalla intensiteetillä. Ruokahan on jokapäiväinen välttämättömyys, sitä saa ilman pelleilyjä neljä kertaa päivässä. Tuvan puolella leikkimaastossa on aina huikkana A-piimää, isojen koirien metallikupissa! Sisko Peppi keksii nimensä mukaan seikkailua ja vaihtelua heti, kun pääsee samaan tuoliin ja rekeen kuvattavaksi.Ai mitä, ettei sais mennä minnekään vai, eiks tää ole action-video?  Tuolla on pipareita ja kännykkä, eikö niitä voisi noutaa? Minä nyt en Peppi Pitkähäntänä ole mikään suolapatsasmalli. Oottakaas kun menen tuonne pöydän alle ja koetan yletynkö vetämään liinaa vähän matalammalle, olen jo kiskonut hampailla  puhelinluetteloita hyllystä lattialle. Ja ne painoivat aika paljon, onneksi oli vähän alamäkeä. Kukaan ei auttanut, Lulu ja Titta ovat niitä kilttejä tyttöjä, jotka eivät ekana tee mitään hurjaa, tässäkin tillittävät kuin kiiltokuvat naapurin Sailan sylissä. Niille tekee varmaan hyvää olla Helsingin Huvikummussa luonani leikkilomalla, kun ihminen  lähtee viemään Ullaa Amerikkaan. Sillä tytöllä tulee olemaan sen verran jännittävää, että Peppiäkin kadeksuttaa. Lentokoneella ja autolla ja vaikka mitä maisemia. Ja vierailu isosisko Maijan kanjoniin Kaliforniassa ennen matkaa omaan kotiin Montanaan. Taitaa olla rekiajelu liian hepposta harjoittelua niihin ympyröihin.Rekiajelut kuuluivat Tuomaksen visiittipäivän hömpötyksiin, joka päivä pitää tehdä jotain uutta ja tassujen alla pitää olla taas erilainen tuntuma. Voidaan nyt katsoa  niitä unikuvia, kyseessä on lempipaikkoja päivänokosille leikin päälle. Unikuvissa näkee vähän  enemmän koiraa, vatsan ja tassut, meidän erittäin tärkeitä osasia.Tulatullanlaa LULU rentoutuu parhaiten monen laatikon harjanteella, vanhan kameran liukas loota on hyvä tyynyksi, vaikka on suorastaan alamäessä. Tätä laatikkojonoa tulemme kammarista peräkkäin, ei kukaan viitsi juosta tasaisella lattialla, jos on vaativampikin polku keksitty. Jöötti tahtoo haasteita myös kulkureiteillä.

Hopsulaheisula PEPPI on näin tyyni tyttö, kun uni yllättää, hänenkin makuualusekseen passaa mainiosti jokin laatikoista pikataipaleella kammarista keittiöön ja tupaan. Aina se paikka on paras, jossa joku muu jo nukkuu.  Pepin konsti on sujuvasti mennä suoraan toisen päälle ja kyllä se siitä väistyy, kun tulee kai liian lämmin. Pienin on pippuria tässäkin pentueessa. TITTA antoi nimensä Pepille ja otti itselleen Tilitalitittanin, vaikkei olekaan kovasti peikkomainen. Samankokoisia olivat lähtöpainoissa, mutta Titta on hyvin hoitanut ruokapuolen ja mennyt Pepin ohi jo kauan sitten. Matolääkettä varten kun punnittiin, oli järjestys sama kuin aina ennenkin, erot tasaantuneet.Titta on paitsi hyvä syömään myös ahkera siivoamaan. Tässä hän ekana kaikista  treenaa lentoboksia, pöllyttämällä pohjakarvaa. Jos äkkiä katsoo, voisi luulla että aika iso kaunis hiiri se siellä palloineen majaa pitää. Nukkumassa ei kukaan ole vielä boksissa ollut, kun  tuttuja lepo-osoitteita on ennestään niin paljon. Meinataan vaan mennä lääkärille perjantaina tuossa ajoneuvossa, joten siihen  on kiva tutustua. Kukaties sieltä löytyy muutama tassukeksi tulevina päivinä...

JIPI-herran lepokuva on vailla vertaa, hän huilii rankan urakan päätteeksi yritettyään kaivaa pesää isojen poikien petityynyyn ja kohta painuu silmäkin kiinni, tämmöisenä sen pitää nyt vaan kelvata, ei saanut kuoppaa suuremmaksi.

ULLAN lepokuva on hiukan toisenlainen, letitetty käärme on oikein pop-purulelu,ja usein sen kanssa puuhatessa nukkumatti hiipii mukaan jyrsimistöihin.

Nyt iltaleikkien väsyttämiltä veijareilta leikataan kynnet ja sitten huomenna jos laitettais näkösälle kuvia, kun mamma kouluttaa lapsia. Tämä 7-8 on se tärkein viikko luomukoirakoulua. Mamma opettaa kuinka oikeaksi koiraksi tullaan ja  kaikille - varsinkin tytöille - mamma opettaa myös, minkälainen on oikea koiraäiti, kun luopumisen aika tulee.