Kuulokoiraoppilas Lili lähti Aputassu Vantun kanssa rotuoppitunnille, joka järjestyi sujuvasti Koneen kentän match shown alkuun. Oli ihan viisasta ajella Munkkiniemeen ja odotella vähitellen saapuvia mätsärikoiria, tavata todella monta kivaa uutta rotua ja samalla kertoa kaikille halukkaille tietoa avustajakoirista. Pian koittaa loppukokeen päivä ja sitten puetaan oikea työliivi päälle. Silloin kaikki ihmettelevät, mitä kuulokoira voi ulkona hommailla.Työthän ovat nimenomaan kotitöitä sille ihmiselle, jota avustamaan koira on koulutettu. Pitää ottaa oppilasliivistä ilo irti ja kun saa turvallisen kokeneen Vantun kaveriksi ja esimerkiksi, roolinottoa on hauskakin harjoitella.Vantun rotu on aputassuksi harvinainen, briardi, mutta hänen koulutuksensa aloittikin emäntä Lea Kaliranta kotona omintakeisesti. Viisi vuotta Vantulla on ollut aputassun status ja karismaa häneltä ei ole puuttunut koskaan. Mikä mainio esimerkki pikku-Lilille työkoirasta. Tässä katsellaan tyynesti ilmoittautujien jonoa, jossa on juuri kilttejä ja kauniita ja ystävällisiä eri rotuja tulossa pekingesikerhon järjestämään mätsäriin. Olisi kotoa ollut muitakin tulossa, mutta eihän nyt joku viiden sertin Lulu saa ottaa isonsiskon koulutusillasta minuuttiakaan. Ehtii Lulu vielä johonkin mätsäriin, joita me aina olemme pitäneet erinomaisina sosiaalistumistilanteina. Ja aina voi myös laittaa kympin verran koiralta järjestäjien mielestä hyvään tarkoitukseen. Liian usein mätsit on omilta koirilta menneet ohi siksi että oma emäntä on tuomarina.

Kyllä Lilille sattui hyvä tuuri, vaikkei mentykään showaamaan. Paikalla oli oikea tuomari, joka itse tahtoi tutustua Liliin muistaen vuosien takaa tytön esivanhemmat, isomummu Lillistä alkaen. Saatiin loistavat arvostelut ja kannustusta kehiinkin vielä. Pääasia oli kumminkin tavata koiria ja ihmisiä ja toimia PR-jööttinä niinkuin perheen rooliin kuuluu. Koulutuksessa-liivi kiinnosti erityisesti Heidiä ja hänen koiraansa, ehkä joskus saamme kertoa miksi. Lilin kouluttajalle välitettiin yhteystiedot.Liivi ei nyt ole ihan muodikkaimmasta päästä kesäillan vaatetusta, mutta Lili pukeutuu sen saatuaan virkailmeeseen. Vaikka mieli tekisi leikkiä, rajoitutaan vain nuuhkeluun ja tervehdyksiin. Hyvää Päivää oikea jäniskoira Panu!Kerronkos kotona veljille, että Munkkiniemessä oli kreivejä ja prinssejä ja ruhtinattaria ja prinsessoja ihan vaikka kuinka paljon. Hyvin käyttäytyvien koirien kanssa on mukavaa seurustella. Näitä terriereitä sitten vasta  onkin  montaa lajia.Tämä on selvästi käynyt kylvyssä tilaisuutta varten. Mikä kaunokki! Me kun kysymme aina luvan, onko kiltti, saako tavata, kukaan ei koskaan kieltäydy. Mäyräkoiriakin on useita lajeja ja kokoja, niiden nenät ovat yleensä helpot nuuhkia, mittaa on kylliksi. Ihan nöpöneniä ja lyttykuonoja on vaikeampi suukotella. Kysymme me aina onko uusi tuttu tyttö vai poika, niin tiedetään arvioida mielenkiinnon laatua. Tämä tyttö oli ihan kiltti aluksi, mutta sitten hän päätti, että jos omistaja syö croissantia, ei siinä mitään vieraita koiria lähellä tarvita. Ihan selvästi ja sähäkästi sanoi sen, ei sattunut mitenkään.Maassa oli myös jotain mielenkiintoista, ehkä jonkun vanha nami edellisistä mätsäreistä, tämä kenttä on kovin suosittu näyttelypaikka. Aika kului rattoisasti ja nopsaan, olimme paikalla viideltä ja seurustelimme lähes tunnin kunnes lähdimme Kalastajatorpan kahvilaan. Kauneuskilpailuja emme halunneet jäädä katsomaan, sillä kavereiden pitää silloin keskittyä  omaan kehäesiintymiseensä. Kyllä käppänätuttu on laitettava mukaan, koska Lilin perheen edellinen koira Pekko oli tätä rotua. Ja kyllä sitten on laitettava myös tipsu, koska Oinasjoen kylätiellä on tuttu Tikkeri tätä rotua. Kaikkia kohtaamisia ei kuvattu, mutta paljon oli kivoja koíria, mukavia ihmisiä ja kaunis ilma, jota voimme ihailla Kahvilassa. Sattui  niin hienosti, että viereiseen pöytään tuli Rouva Ranskasta. Hän oli vilpittömän iloinen nähdessään kahvilassa KOIRIA, ihan kuin kotimaassa on tapana. Heti kun hän näki, koirat oli impeccable!Ja kyllähän Lili katsoi rouvaa kauniisti ja ymmärsi mistä oli puhe, ei hän turhaan ole vauvasta asti kuunnellut Yle mondoa ja RFItä.

Tosi kiva illansuu, hienoja kokemuksia kouluttajalle kerrottavaksi, kotona puhuttavaksi ja omiksi hyviksi muistoiksi tietenkin.Bensa-asemalla tavataan vielä Paavo, joka on todella kiinnostava partasuuhenkilö. Vastapainoksi Pippuri onkin sitten unohtanut takin kotiin ja kulki lämpöisessä illassa ihan alasti. On niitä tapoja meillä koirillakin merkillisiä.Maailmassa monta on ihmeellistä rotuaaaa, ne hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaaaaaaaaa...

Ja eikö vaan seuraavana päivänä Vilho hämmästyttänyt Lilinsä, kun he lähtivät Kivenlahden koirapuiston mätsäriin aloittamaan esiintymisen Junior handler kaksikkona. Äidin piti oikeastaan hakea Lili kotiin, mutta kun Vilho tuli mukaan, aateltiin että jatketaan koneen kentän treeniä tuoreeltaan. Eikä vielä edes satanut. Lulu lähti tsemppaamaan siskoa ja koska mätsäreissä on aina rahankeruutarkoitus, molemmat kirjattiin kehiin.

Harjoiteltiin talutusta ja märkä ruoho ei oikein virittänyt Liliä, Lulua se ei haitannut, hän on jo showkonkari. Kivaa oli tavata Nekku ja Nuusku, paikalla oli siis tiheästi jööttejä, neljä! Nekku kisasi pikkukoirissa ja Lulu pennuissa. Lilin kohde oli JH ja Nuusku tähtäsi kahteen kehään, JH ja pennut.

Vilho tuli kehästä rusetti rinnassaan ja Lili oli sitä mieltä, että nyt voitaisiin jo lähteä, paras ohjelma on ohitse. Lulu sai punaisen nauhan parinaan bostoninterrieri ja kun oli luvattu mennä mäkkäriin tai heseen syömään, toivotettiin onnea Nuuskulle pentukehän jatkoon ja lähdettiin kotimatkalle. Lulu ja Nuusku ovat pentunäyttelyissä useasti ravailleet peräkkäin ja nyt oli eka tilaisuus tutustua. Pidettiin peukkua, että JH-kehässä jo nätisti esiintynyt Nuusku etenisi vaikka ruseteille pentumätsissä. Toivotuksista iloinen tyttö vetikin pään läpi showhihnan ja meinasi lähteä meidän siskosten matkaan. Nekulle toivotettiin myös onnea jatkoon ja navigaattori ohjasi meidät pois pikaisinta tietä. Sateessa ei kameraa käytetty mutta nyt oli auton takapenkin koirakko ikuistettava historiallisena päivänä. 27.08.08 Vilho ja Lili ensi-ilta JH-kehässä, jatkoa varmaan seuraa.... 

Kyllä molemmat oppivat vielä tuulettamaankin, ensikerralla ujous on päällimmäisenä. Kehässä oli 14 koirakkoa, kyllä sijoitus 4. jo saa lisätä itseluottamusta.