Olipa uuden kokemuksen päivä. Perheen iloinen pikkupoika on tullut johonkin ujostelevaan vaiheeseen. Ei ole ikinä ennen HÄNTÄ mennyt matalaksi näyttelyssä. Verikokeiden jälkeen Julle kerran ujosteli pöydällä, saattoiko miettiä ottaako se tuomari ja harjoitusarvostelija taas mehua ranteesta. Mietitään hartaasti mitä sattui ennen kehää ja mikä oli syy tämänpäivän ujoiluun. Ennen kehää oli kiva nähdä matkatoveri Viivi ja kummityttö Viva. Ei siitä olisi pitänyt ujouspuuskan tulla, vaikka Viivi ihan pikkasen komensi. Pikkuneiti Maiskis ainakin oli niin kiltti ja kellahti kyljelleen kun vieraita tapasi.

Tavattiin ekaa kertaa tuomarina Elina Haapaniemi, joka oli ymmärtäväinen ja arvostelu loppuu nätisti: Ujostelee hieman. Eihän Julle nyt ole käynyt kovin paljon näytillä,  on aina tykännyt sekä ihmisten etä koirien tapaamisesta. Mutta ehkä kasvunpaikkaa tarvitaan juuri tähän kohtaan. Pikkusiskojen juoksut on vähän sekoittaneet pienemmän isonveikan ajatuksia kaiken kesää ja luvalla meidän pojat hitaasti varttuu. Tuomari totesi niin Nuoreksi, ettei ihan olla valmiita avoimeen luokkaan, jossa kyllä onkin isoja poikia. Niitä on kyllä jo junnuissa ja nuorten luokan koirissakin. Julle ei tähtää mihinkään machosarjaan luonteeltaan  eikä kooltaan. Harjoítellaan pikkusen vielä keskenkasvuisen hymypojan kanssa, että saadaan se viimeinen sertti ja sitten voidaan vankistua vaikka kaksi vuotta ennenkuin palataan  kehiin.

Ystävämme Urho oli myös paikalla ja tässä  Lulu fröökynä posket littanassa  poikain keskellä  ennen keekoiluja.Ei kai Jullea surettanut se, että pikkusiskolla oli taas poikaystävä paikalla.

Elina Haapaniemi oli tarkka tuomaroinnissaan, huomaavainen koiralle, antoi liikkua paljon ja antoi jokaiselle koiralle tilaisuuden näyttää parhaan puolensa. Vinkulelukin oli korvien tarkkailuun, mitä ei usein meidän rodulle tarjoilla, mutta Julle ei siitäkään  piristynyt. Kulki kuin vieras koira häntä matalalla ja korvat lähes lurpallaan. Sielunelämästä varmaan oli kyse, täytyy mennä pojan kanssa kahdestaan jonnekin ja valvoa sattumuksia, että päästään selville alakulon syistä.  

Nyt on keksitty blogista SIVUT-ja laitetaan arvostelut sinne. Tänään UJO MORS LILLA OLLE sai EH:n ja luvan miehistyä kaikessa rauhassa.  Kantanarttu kolmonen Lulu viihtyy kehässä ja esiintyy hyvin pikkuvanhasti, ERI ja PN-2, ohi meni  ammattishowaaja Geeba. Lululle tuli tänään sertti numero viisi.  Ahkera ja aikaansaava  tyttö ikäisekseen ja moneen makuun. Kaikki muut tuomarit ovat antaneet juniorille ERIn, vain Germundsson lähetti Tukholmassa EH:lla tekemään rintakehää. Se ei ollut huono idea, sillä Lulu oli nuorin siinä junioriluokassa eikä ole hyvä olla liian varhain liian valmis. Komeampaa todeta että se on tähän asti ainoa EH ja sen jälkeen kaikki on ERIä. Nyt on pidettävä  vähän paussia, ettei tule showrobottia niinkuin Kikka  aavisteli. Voittaja-näyttely on se perinteinen, josta Mammalla ja Merliinillä on se plättä, sinne pitää oikein keskittyä. Ensi viikonlopun Tallinnanreissu on luvattu kauan sitten mammalle jälkeläis-retkeksi. Vaikka voikin olla että pitää lähteä laivaan ennenkuin jälkkäriä on ehditty esitellä, ollaan silti porukalla liikkeellä ja Inkan kanssa on aina turvallista ja mutkatonta matkustaa.  Peppi-sisko tulee huomenna lomalle ja perjantaiaamuna lähdemme reissuun.

Naapurin Janikalle Lulu lähetti Prometheus-leirin päättäjäisjuhliin tämänpäivän pinkin rusetin. Kyllä sen leirin käyneelle ERInomaisen voi antaa. Kuvataidepainotteinen viikko sopi hyvin ohjelmaan ennenkoulun alkua ja monipuoliset  keskustelut voittivat ulkoaoppimisen. Kiva vaihtoehto rippileirille, kannustetaan kasvavia puhumaan aikuistenkin kanssa.